Tietoa työkaluista
|
Otsikko |
Ennaltaehkäisevän kotikuntoutuksen malli
|
|
Toimintaympäristö |
Ikääntyneiden asuminen
|
|
MHP askeleet |
Käyttöönotto / toimeenpano
|
|
URL |
http://www.sosiaaliportti.fi/fi-FI/hyvakaytanto/kuvaus/?PracticeId=f8190903-d032-441e-ab3f-7a098aac217a |
|
Julkaisutiedot |
Hakala, S. & Piirainen, A. (2005) Kyselylomakkeen laatiminen tuotekehityksenä OMATOIMI-projektin vaikuttavuuden arviointia varten. Oulun seudun ammattikorkeakoulu. Oulu.
Karppinen, A. (2003) Ikääntyneiden toimintakykytestit. Rokuan Kuntokeskus.
Lehtola, S. (2002) Ikäihmisen asuinympäristö turvalliseksi. Hyvien käytäntöjen opas kaatumisen ehkäisyyn. Stakes. Oppaita 50.
|
|
Alkuperämaa |
Suomi
|
|
Kielet |
Finnish
|
|
Työkalun kuvaus |
Ennaltaehkäisevä kotikuntoutus on tietyn ajanjakson kestävä interventio omaishoitajan ja hoidettavan tilanteeseen. Siinä jäsennetään perheen kokonaistilannetta ja pyritään löytämään fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia voimavaroja, jotta perhe selviytyisi haastavassa omaishoitotilanteessa.
Käytäntö on tarpeeksi yksinkertainen, jotta se voidaan siirtää sellaisenaan minne tahansa Suomessa.
Käytännössä on kolme päälähtökohtaa; yksilöllinen palveluohjaus, toimintakyky sekä elämänhallinta. Se sijoittuu vanhustyöhön, erityisesti palveluohjauksen sovellusalueelle.
|
|
Hakemus alueella |
Yleisessä käytössä yhdessä maassa
|
|
Työkalua käytetty lähinnä |
Suomi
|
|
Kehitysvaihe |
Kehitetty äskettäin (2-3 vuotta)
|
|
Arviointi ja tutkimus |
Tutkimuksia/teknistä tietoa saatavilla
|
|
Kohderyhmän osallistuminen suunnitteluun |
Selkeä kuvaus aktiivisesta osallistumisesta
|
|
Arviointi |
Kyllä
|
|
Arvioinnin kuvaus |
Käytännön vaikuttavuudesta ja toimivuudesta on:
- ammattilaistietoa
- asiakkaan/käyttäjän tietoa ja
- tutkijan/arvioijan tietoa
Kaksi sosionomiopiskelijaa laati opinnäytetyönään kyselylomakkeen käytännön vaikuttavuuden arviointia varten. Kyselylomake jaettiin OMATOIMI-projektin tavoitteiden mukaisesti kolmeen pääosioon: palveluohjaus, toimintakyky ja elämänhallinta. Pääosioiden kysymykset laadittiin niiden asioiden pohjalta, mitä kotikuntoutusjaksoon sisältyi.
Kyselylomake auttoi selvittämään, kykenikö käytäntö tuottamaan muutosta omaishoitajan ja hoidettavan tilanteeseen. Kysymysten laadinnassa huomioitiin, että jokainen vastaaja pystyi vastaamaan kysymyksiin itsenäisesti. Omaishoitajalle ja hoidettavalle oli omat kyselylomakkeet (Hakala & Piirainen 2005).
Tämän lisäksi projektityöntekijät havainnoivat ja arvioivat itsearviointina projektin etenemistä sekä kotikuntoutusjaksoille osallistuneiden perheiden elämäntilanteissa tapahtuneita muutoksia. Projektityöntekijät keräsivät koko projektin ajalta aineistoa projektiportfoliokansioon, joka on myös yksi arvioinnin väline ja tuotos, joka jäi käytettäväksi projektin päättymisen jälkeen.
Erilaisia palveluohjausprosesseja voidaan pitää onnistuneina. Palveluohjaus nousikin toiminnan edetessä yhä merkittävämpään rooliin, koska perheet halusivat tietoa monista eri asioista ja heille oli epäselvää mistä ja mitä palveluja haetaan ja mitä he voisivat saada. Lisäksi perheet pitivät erittäin tärkeänä sitä, että palveluohjaus tuodaan kotiin.
Fyysisen toimintakyvyn mittaustulokset osoittivat sen, että perheet liikkuvat kotijumppaohjeiden mukaan kotona. Lisäksi omaishoitajat olisivat osallistuneet aktiivisemmin kuntosaliryhmään ja muihin toimintoihin, mikäli heillä olisi ollut kotimies hoidettavalle siksi ajaksi.
Psyykkisen toimintakyvyn tukemisen kannalta onnistuneena voidaan pitää sitä, että perheet kokivat, että heitä kuunneltiin ja että heillä oli yksi/kaksi henkilöä, joilla oli kokonaiskuva perheen tilanteesta ja joihin pystyi ottamaan yhteyttä asiassa kuin asiassa.
Elämänhallinnan tukemisen arviointiin liittyen voidaan todeta, että jaksolla mukana olleet perheet saivat toisiltaan vertaistukea, mutta eivät niin paljon kuin oli tavoitteena. Syynä luultavasti tähän oli se, että omaishoitajilla ei ollut mahdollisuutta vaihtaa ajatuksia omaishoitotilanteesta toistensa kanssa, koska he olivat tapaamisten aikana sidottuja hoidettavan hoitamiseen. Sen sijaan ajatusten vaihtoa sairauksista ja niiden tuomista hankaluuksista vaihdettiin aktiivisesti.
Sosionomiopiskelijoiden laatiman kyselylomakkeiden avulla kerättiin kotikuntoutusjaksolle osallistuneiden mielipiteitä ja ajatuksia kotikuntoutuksesta. Omaishoitajalle ja hoidettavalle oli erilaiset lomakkeet. Vastauksia kotikuntoutusjaksoille osallistuneilta omaishoitajilta saatiin 21/28 kpl ja hoidettavilta 16/18 kpl, yhteensä 37/46 vastausta. Vastausprosentti oli 80,4 %
Omaishoitajien vastauksista näkyi se, että he kokivat yleisen tunteen siitä, että kotona pärjätään pidempään, lisääntyneen. Merkittävänä asiana pidettiin myöskin sitä, että kaikki ohjaus ja neuvonta tapahtui omassa kodissa. Tämä näkyi kaikissa vastuksissa, riippumatta siitä, koskivatko kysymykset palveluohjausta, toimintakykyä tai elämänhallintaa.
Hoidettavien vastuksissa korostuivat osittain erilaiset asiat kuin omaishoitajien vastuksissa. Hoidettavat kokivat selviytyvänsä jakson ansiosta kotona paremmin ja tunsivat mielialansa kohonneen uusien asioiden myötä.
|
|
Käytettävissä olevat aineistomuodot |
Internet
|
|
Ilmainen |
Kyllä
|
|
Käyttörajoitukset |
Ei
|
|
Työkalun käyttöympäristö |
Organisaatio
|
|
Työkalun tyyppi |
Suositukset/menettelyohjeet
|
|
Ladattavat tiedostot |
|